Tapettia ja tunnelmaa

Tehtaamme aloitti toimintansa jo vuonna 1930, joten matkan varrelle on mahtunut monenlaisia ajanjaksoja. Yrityksen perustajat Matti Ritola ja Fritjof Pihlgren (myöhemmin Pihola) lähtivät innolla mukaan nousukiidossa olleelle tapettialalle, ja he perustivat pienen, vain yhden rotaatiopainokoneen voimin toimivan tehtaan Toijalan Ylpöntielle. Pintapainoon perustuva rotaatiopainotekniikka oli tuolloin jo liki sata vuotta vanha keksintö, mutta tapetinvalmistuksessa se oli ylivoimainen: rotaatiokoneet olivat nopeita, tarkkoja ja niillä voitiin painaa useita värejä samanaikaisesti.

Tehtaan perustaminen osui 1930-luvun lamavuosiin, ja ensimmäiset tapettimallit olivat ajalle tyypillisiä, ruskeasävyisiä pula-ajan tapetteja. Lama kesti kuitenkin vain aikansa, ja jo vuonna 1937 Pihlgren ja Ritola juhlivat uuden tehtaan avajaisia Toijalan Satamatiellä. Tulevaisuus näytti valoisalta, ja tapetit värikkäiltä – oli saavuttu jonkin uuden ja jännittävän alkuun!

Tapettimalleja ostettiin ulkomaisilta suunnittelutoimistoilta, mutta oman telaverstaan myötä malleja suunniteltiin myös itse. Telat valmistettiin lyömällä taipuisaa messinkinauhaa puisen telasylinterin ympärille. Kuvioiden sisäpuolet täytettiin villalla ja puuosat viimeisteltiin kosteudenkestäviksi useilla lakkakerroksilla. Tapettikuvion korkeus määritti telan koon, ja päinvastoin: telan ympärysmitta ei voinut kasvaa loputtomasti, ja siksi myös kuvion korkeudella oli rajansa.

Tehtaan omalla telaverstaalla valmistetut telat ovat osoittautuneet laadultaan erinomaisiksi, sillä monet niistä ovat edelleen käytössä päivittäisessä painotyössämme. Ajetut tapettikilometrit näkyvät telassa joskus enemmän, joskus vähemmän – ja selvää on, että käsityönä valmistetut käyttöesineet tulevat joskus myös tiensä päähän. Kun tela kuluu loppuun tai hajoaa, se korvataan vanhan mallin mukaan valmistetulla, metallirunkoisella painotelalla.

Painokoneeseen asetetaan mallista riippuen 1-8 kohokuvioitua tapettitelaa, joista jokaisella on oma painovärillä täytetty värikastinsa. Kun pohjavärjätty tapettipaperi liikkuu painokoneen sylinterin ympäri telalta toiselle, väri nousee kastista huopamaton kautta telaan ja siitä edelleen paperiin. Tapetin kuviokokonaisuus syntyy, kun jokainen kuviotela vuorollaan painaa oman kuvionsa ja värinsä tapettipaperille.

1950-luku oli upeaa aikaa Tapettitehtaalle: tehdasta laajennettiin ja sinne hankittiin uudet, viimeistä huutoa olevat painokoneet. Nämä koneet olivat saksalaisen Julius Fischerin valmistamia suuria rotaatiopainokoneita, jollaisia käytettiin 1980-luvulle saakka lähes kaikissa Euroopan tapettitehtaissa. Nykyisin näitä koneita on vain muutamia maailmassa, sillä uusien painotekniikoiden myötä vanhat koneet purettiin, ja osat päätyivät romuttamoille ja sulattamoihin. Jopa Isossa-Britanniassa vanhoja rotaatiokoneita on jäljellä vain kourallinen, ja päivittäisessä painotyössä on todennäköisesti vielä harvempi.

Olemmekin aivan erityisen onnekkaita, sillä meidän tehdassalissamme näitä koneita on säilynyt ei vain yksi - vaan kolme kappaletta! Kaikki koneet toimivat erinomaisesti, ja painamme niillä edelleen kaikki tuottamamme tapetit.

1950-luvulta 1970-luvulle Pihlgren ja Ritola oli yksi suurimmista tapettitehtaista Suomessa, ja tehtaalla valmistettiin huippuvuosina jopa kolmasosa kaikesta kotimaan tuotannosta. Tapettia valmistettiin runsaasti myös vientiin, sillä suomalaiset tapetit olivat tunnettuja korkeasta laadustaan. Mallistot vaihtuivat kahden vuoden välein, ja mallikirjoja valmistettiin jälleenmyyjille ja kiertävien tapettikauppiaiden matkaan tehtaan omalla mallikirjasitomolla.

Tapettimallit olivat aina ajan hermolla: kun muoti muuttui, muuttuivat myös mallit. Samalla kun uusia malleja otettiin tuotantoon, jäivät monet vanhoista pois. Tästä syystä meille on kertynyt huomattavan suuri tapettimallien ja -telojen arkisto. Näistä arkistoista nostamme säännöllisesti esiin uusia malleja, ja teemme niihin ajankohtaisia, ja joskus trendikkäitäkin värityksiä. Monet arkistomalleista näyttävät kuin eilen suunnitelluilta, ja niinhän se on: laadukas design kestää aikaa, ja näyttää tuoreelta vielä vuosienkin kuluttua.

Nykyisin valmistamme omia pysyviä mallistojamme: Taiteilija-, Retro- ja Klassista mallistoa, sekä ajoittain uudistuvaa Erikoiserä-mallistoa. Kaikki tapettimme ovat samaa, perinteistä paperitapettilaatua, eikä tehtaalla valmisteta esimerkiksi pellavaöljypinnoitettuja, kohokuvioisia tai rosotettuja tapetteja. Valmistamme tapetteja myös tilauksesta, pääasiassa museo- ja arvokohteisiin, ja olemmekin saaneet tehdä tapetteja mitä upeimpiin kohteisiin niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Tutustu tapettimallistoomme täällä. Lisätietoja tilaustapeteista: info@tapettitehdas.fi