Onko tapetointi vaikeaa?

Perinteinen paperitapetti painetaan liimaväreillä, jotka koostuvat vedestä, liidusta, liisteristä ja pigmenteistä. Painojälki on siksi herkempi kuin vaikkapa kuitutapeteissa, eikä se kestä kostealla pyyhkimistä, muovisia tapettilastoja tai koneliisteröintiä. Myös tapetin paperi on vain paperia - siinä ole kalvoja tai vahvikkeita, jotka estäisivät sitä repeytymästä tai ruttaantumasta. Kuitutapettien asentamisessa käytettyjä menetelmiä ei voi siis sellaisenaan käyttää paperitapetoinnissa.

Herkkyys ei ole kuitenkaan huono asia: paperitapetti taipuu yllättävän moneen muotoon, nurkkaan ja kulmaukseen, ja pienet vinoudet ja virheet piiloutuvat kuin taiottuina! Luonnonmateriaalina se on myös hyvin käyttäjäystävällinen, hajuton ja kauniisti ikääntyvä.

Tämä voi tuntua nurinkuriselta, koska paperitapetti on painettu vettä sisältävillä väreillä – ja se myös asennetaan veteen sekoitetulla liisterillä! Painokuvio on kuitenkin pohjimmiltaan vesiliukoinen, ja se kestää kosteutta vain tiettyyn rajaan saakka. Tästä syystä liisteri missä tahansa muualla kuin tapettivuodan taustapuolella johtaa ongelmiin. Liisteriä ei saa olla tapetointipöydän pinnassa, sormissa, tapetointiharjassa tai pyyhintäliinoissa. Muuten se päätyy vaivihkaa kuviopuolelle, ja unohtuessaan jättää jälkeensä kiiltäviä läikkiä ja levinneitä kuvioita.

Jos liisteriä päätyy kaikista varotoimista huolimatta kuviopuolelle, on nopea toiminta on kaiken a ja o: nappaa talouspaperia tai pehmeä, kuiva liina ja taputtele liisteri hellävaraisesti pois, älä pyyhi tai hankaa. Kevyesti painelemalla on mahdollista saada pois pahojakin liisterilaikkuja, mutta vain jos liisteri taputellaan pois heti eikä myöhemmin.

Kuitutapettien asentamisessa käytetty tapa, jossa tapettivuotien välistä pursuava liisteri pyyhitään märällä rätillä tapetin kuviopuolelta, on varma tapa pilata paperitapetti pysyvästi. Jos liisteriä pursuaa saumoista, on sitä yksinkertaisesti liikaa. Sivele liisteriä tapettivuodan reunoihin ohuelti: tämä onnistuu harjaamalla liisteriä vuodan keskeltä vinottain reunoja kohden.

Vesi on kaikesta huolimatta oleellinen osa paperitapetin toimintaa. Märkänä tapetti turpoaa ja laajenee, ja kuivuessaan se kutistuu ja kiristyy. Näin tapetti seinällä kuivuessaan tasoittuu ja muodostaa kauniin, sileän tapettipinnan. Älä kuitenkaan anna tapetin vettyä liian kauaa, minuutinkin vettymisaika on usein riittävä! Jos epäilet että tapetin asetteluun kuluu paljon aikaa, voit myös jättää vettymisajan kokonaan väliin. Näin sinulle jää enemmän pelivaraa, eikä vuota ehdi vettyä liiaksi. Vettyminen ja kuivuminen tekevät paperitapetista hyvin armollisen materiaalin: monet pikkuvirheet ja kuvioheitot häviävät näkymättömiin kun tapettiseinä kuivuu.

Tapetointityöhön kannattaa ryhtyä levänneenä ja positiivisella asenteella. Varmista, että sinulla on kaikki työhön tarvittavat välineet käden ulottuvilla, ja työskentelytila on mahdollisimman mukava ja esteetön. Yleensä tapetointi alkaa sujua, kun olet saanut ensimmäiset vuodat seinälle. Muista, että sinä määräät tapettia eikä tapetti sinua!

Jos haluat, voit harjoitella tapetointia esimerkiksi makulatuuripaperin kanssa, se sopii tapetointialustaksi lähes kaikille pinnoille. Pihlgren ja Ritola -makulatuurit ovat aivan samaa paperia kuin tapetitkin, joten sen kanssa saat tuntumaa myös kuviotapetin käsittelyyn. Anna makulatuurin kuivua vähintään vuorokausi ennen varsinaisen tapetoinnin aloittamista. Meiltä saat tapettirullien mukana aina myös tapetointiohjeet!

Varaa opetteluun aikaa ja ole itsellesi armollinen – parhaimmatkin tapetoitsijat ovat joskus asentaneet ensimmäiset vuotansa!